Shabat shalom - tavallaan

Blogini nimi Shabat balagan sai ihan uuden ulottuvuuden tuossa muutama viikko sitten. Olimme nimittäin silloin Isännän kanssa sapattiaterialla erään ortodoksijuutalaisen rabbi Mordechain kotona. Vieraina oli meidän lisäksemme toistasataa muuta nälkäistä tai uteliasta. Ja kun tavalliseen ruokailutilaan ja olohuoneeseen mahdutetaan sellainen määrä väkeä, tuloksena ei voi olla mikään muu kuin balagan, kaaos.

Rabbi Mordechai perheineen on järjestänyt kaikille avoimia sapattiaterioita jo yli kymmenen vuoden ajan ja niinpä joka sapatti heidän kotinsa täyttyy ateriavieraista. Välillä vieraita on vain muutama kymmenen, välillä taas osa vieraista joudutaan käännyttämään ovelta pois tilan loppuessa. Tosin tilaa yritetään kyllä löytää kaikin keinoin, jotta kaikki halukkaat mahtuisivat sisään. Niinpä sisällä vallitseekin hyvin tiivis ja lämmin tunnelma. Kirjaimellisesti. Ateria on kaikille maksuton ja kaikki ovat yhtä tervetulleita: Juutalaiset, kristityt, ateistit, opiskelijat, lapsiperheet, yksinäiset, uskonnolliset, maallistuneet, vakaumukselliset ja uteliaat. Kaikille tilaa riittää ja kaikille paikkoja on – tai ainakin melkein kaikille. Ja sopu sijaa antaa…

Sapattiateria oli melkoinen kokemus. Ruoka oli yksinkertaista, mutta hyvää, ja sitä oli riittävästi. Päädyimme Isännän kanssa samaan pöytään  muutaman uskonnollisten juutalaisnuorukaisten ja parin uteliaan turistin kanssa. Pöydän juutalaiset ottivat isännän roolin ja selittivät meille muille, mitä aterian aikana tapahtuu ja miksi. Ateria alkoi luonnollisesti leivän ja viinin siunauksella. Leipä tarkoitti tällä aterialla useita valtavan kokoisia challa-pitkoja, jotka muistuttivat lähinnä jättiläisen pullapitkoja. Pöytäisäntämme selitti meille ylpeänä challan ainutlaatuisuutta: Challa on erityinen leipä, jota syödään vain sapattiaterialla ja saimme kuulla, että ”mistään muualta ette saa mitään vastaavaa”. Jätimme kertomatta, että sekä maultaan että ulkomuodoltaan challa muistuttaa erehdyttävästi suomalaista pullaa, jota nautitaan rituaalinomaisesti sunnuntaina jumalanpalveluksen jälkeen järjestettävällä uskonnollisella aterialla. Viinin sijaan pullaa vain nautitaan mustan, usein maidolla laimennetun kuuman juoman kanssa. Joka uskonnolla on omat rituaalinsa…

Aterian aikana rabbi Mordechai kertoi meille kaikille sapatin merkityksestä, samoin kuin hän kävi läpi lähestyvän shavuotin (helluntain) merkitystä. Koska paikalla oli sekä paikallisia että ulkomaalaisia Mordechai toisti kaikki puheensa sekä hepreaksi että englanniksi. Koko ajan hänen puhuessaan ateria jatkui omalla painollaan Mordechain lasten toimiessa tarjoilijoina. Täysiä ruokatarjottimia ja –lautasia nosteltiin ihmisten päiden yli ja vesipulloja ja servettejä kierrätettiin tarpeen mukaan pöydästä toiseen. Tästä täydellisesti välittämättä tai häiriintymättä Mordechai jatkoi opetuspuhettaan, toivoen vain välillä hiljaisuutta, jotta hänen puheensa voitaisiin kuulla kaukaisemmissakin pöydissä. Välillä lauloimme yhdessä sapattilauluja. Tosin ”laulaminen” on ehkä hieman väärä sana: Koska läheskään kaikki eivät osanneet laulun sanoja, suurin osa vain hyräili mukana. Ja koska sävelkin on hukassa suurelta osalta ateriavieraita, tuloksena oli epämääräistä, etäisesti jotain heprealaista sävelmää muistuttavaa mölinää. Mutta kaikilla oli mukavaa ja sehän lienee pääasia.

Mikä sitten saa rabbi Mordechain ja hänen perheensä avaaman kotinsa ovet viikosta toiseen täysin tuntemattomille ihmisille? Varmasti osittain siksi, että he haluavat auttaa yhteisönsä yksinäisiä ja huono-osaisia jäseniä. Juutalaisuudessa perhe ja yhteisö ovat äärimmäisen tärkeitä ja sapattiateria on tuon yhteisöllisyyden ja perheyhteyden ilmentymismuoto. Siksi kenenkään ei pitäisi olla yksin sapattina ja nauttia perjantain ilta-ateriaa yksin. Mutta varmasti aivan yhtä tärkeä motiivi rabbi Mordechaille ja hänen perheelleen on se, että sapattiateriat toimivat kiinnostuksen herättäjinä. Ne kutsuvat uskostaan luopuneita takaisin juutalaisuuteen ja samalla herättävät ei-juutalaisten kiinnostusta juutalaisuutta kohtaan. Minun täytyy tunnustaa, että rabbi Mordechain idea on suorastaan loistava. Ja täysin vapaasti kopioitavissa. Siispä kaikki kutsumaan ystäviä ja kadunmiehiä kirkkokahveille perinteistä pullaa nauttimaan ja keskustelemaan.