Karitsa pidätetty

 

Kuvan karitsa ei liity tapaukseen

”Karitsa pidätetty epäiltynä uskonnollisten tunteiden loukkaamisesta ja yleisen turvallisuuden vaarantamisesta. Karitsan omistajat on päästetty vapaaksi kuulustelujen jälkeen, mutta karitsa pysyy poliisin huostassa toistaiseksi.” (Jerusalem Post 27.3.)

Oikeastaan juttu ei mennyt ihan noin, mutta melkein. Karitsaa ei epäilty mistään, sen omistajia kylläkin. Ja karitsa pysyy poliisin huostassa ihan oman turvallisuutensa takia – mutta myös yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takia. Mutta mistä tässä uutisessa oikein on kyse? Voiko yksi pieni karitsa todellakin olla tuollainen riski jerusalemilaisten turvallisuudelle?

Kyllä voi, ainakin jos se uhrattaisiin pääsiäisuhrina Temppelivuorella, kuten sen omistajien aikomus oli. Temppelivuori on juutalaisten pyhä paikka; paikka, jossa temppeli sijaitsi ja uhrit suoritettiin. Mutta Temppelivuori on myös muslimien pyhä paikka; paikka, jossa Kalliomoskeija ja Al-Aksa –moskeija sijaitsevat. Ja poliiseille ja turvallisuusviranomaisille Temppelivuori on pommi, joka voi räjähtää milloin vain. Sytytyslanka voi syttyä pienestäkin kipinästä ja juutalainen pääsiäisuhri moskeijan pihassa ei todellakaan olisi mikään pieni kipinä. Temppelivuorella on mellakoitu pienemmästäkin ja välillä mellakat ovat levinneet Vanhaan kaupunkiin ja Itä-Jerusalemiin. Tällä viikolla Jerusalem ja varsinkin Vanha kaupunki ovat täynnä turisteja ja mellakat ovat suunnilleen viimeinen asia, mitä täällä kaivataan. Siksi karitsa sai pitää henkensä ja viettää seuraavat viikot poliisin suojissa.

Kysymys Temppelivuoresta, sen hallinnasta ja kaikesta alueeseen liittyvästä ei ole mikään yksinkertainen. Minäkään en kuvittele ymmärtäväni koko asiasta kuin pienen palasen. Mutta sekös minua estäisi pistämästä lusikkaani tähän tulikuumaan soppaan… Lienee täysin kiistatonta, että juuri Temppelivuorella ovat sijainneet juutalaisten sittemmin tuhotut ensimmäinen ja toinen temppeli. Ja lienee yhtä kiistatonta, että nykyisin samalla paikalla sijaitsevat muslimeille pyhät moskeijat. Siihen se kiistattomuus sitten loppuukin. Jerusalemin Vanha kaupunki on vuodesta 1967 asti kuulunut Israelin hallintaan. Kuitenkin Temppelivuoren sisäiset (tai oikeastaan vuoren laella tapahtuvat) asiat kuuluvat muslimeille, käytännössä Palestiinalaishallinnolle (PA). Tämä on johtanut siihen, että Temppelivuorelle pääsyä valvovat sekä Israelin poliisivoimat että uskonnollinen poliisi. Toinen yrittää estää islamilaisten ja palestiinalaisten ääriainesten pääsyn alueelle mellakoita aiheuttamaan ja toinen yrittää estää juutalaisten ja sionististen ääriainesten pääsyn alueelle mellakoita aiheuttamaan. Luulisi, että tuolla mellakoiden aiheuttajien estelyllä saavutettaisiin jo hyviä tuloksia, mutta ei. Aina joku onnistuu livahtamaan alueelle tarkastajien seulan läpi ja soppa alkaa kiehua.

Oma lukunsa on se, että juutalaisilta ja kristityiltä on kielletty kaikenlainen uskonnollinen toiminta alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että alueella saavat esim. rukoilla vain muslimit, käyttää uskonnollisia symboleja vain muslimit ja pitää mukanaan uskonnollista kirjallisuutta vain muslimit. Varsinkin tuo kohta, jossa kielletään rukoileminen, on osoittautunut vähintäänkin ongelmalliseksi. Siihen vedoten alueelta nimittäin pystytään poistamaan käytännössä kuka tahansa. Myös juutalaisten ja kristittyjen pääsyä Temppelivuorelle on rajoitettu ja ei-muslimit pääsevät alueelle vain tiettyinä aikoina yhden tietyn portin kautta.

Mitä väliä tällä kaikella on? Henkilökohtaisesti, ei niin mitään. Mutta monille uskonnollisille ja/tai nationalistisille juutalaisille on paljonkin merkitystä. Ja tämä on johtanut siihen, että viime vuosien aikana yhä useammat heistä ovat pyrkineet Temppelivuorelle rukoilemaan. Osalle kyse on lähinnä periaatteesta, mutta osalle Temppelivuorella on suuri uskonnollinen merkitys. Ja kun muslimeilla kyse on yhtälailla paitsi uskonnosta myös periaatteesta, tilanne pysyy kireänä. Ja se, mikä tapahtuu Temppelivuorella vaikuttaa väistämättä myös muun Jerusalemin ja koko maan elämään. Palestiinalaisten toisen intifadan  katsotaan alkaneen Israelin silloisen pääministerin Ariel Sharonin vierailusta Temppelivuorella. Onneksi pikku-karitsaa ei päästä syyttämään kolmannen aloittamisesta.

Kuvan moskeija liittyy tapaukseen